keskiviikko 2. maaliskuuta 2011

Ärrin murrin ja möks möks

Voi jestas, että sekoilin eilen niitten uusien sarjojen kanssa! Meni kyllä suoraan sanottuna täysin hermo siihen omaan venkoiluun. Sarjat olivat erittäin vaikeat ja oma keskittyminen väsymyksen takia kuin kastemadolla. On vaan niin vaikeaa tehdä liikkeet puhtaasti, kun sarjat ovat uudet ja lihakset eivät osaa ennakoida mitään. Tuntui, että taitoa tanssia oli yhtä paljon kuin puupölkyllä.

Tumblr_lg7hz8hqze1qg8gigo1_500_large
http://whatdidyouexpectdarling.tumblr.com/


Nurkasta tehtiin loppuun sellainen hauska rilluttelu, joten kaiken ähertämisen ja puhertamisen jälkeen sai hieman hymyä huulille. Se on vaan niin hirveä tunne, kun siinä sitä yrittää kaikkensa ja korjauksia satelee. Muutenkin ärsytti, että korjauksia tuli niin paljon, kun selvästikin jouduin keskittämään kaiken energiani ja älyni pelkkien sarjojen läpiviemiseen. Tottahan toki sitä yläkroppaa, ylösvetoa ja kyynärpään asentoakin pitäisi yhtä aikaa tuumailla. Eilen kävi kyllä ehkä vähän niin, että meni vaan turhautumiseksi ja luovuttamiseksi.

Oletko itse lakannut yrittämästä täysillä kesken tunnin? Muistatko koska viimeksi ja minkä takia?

4 kommenttia:

  1. Kyllä, taisi olla muutama viikko sitten karakterissa ei enää vain pystynyt. Muutenkin oli ollut hieman huono päivä ja vielä kun piti yrittää vetää variaatio, jota en ollut treenannut moneen viikkoon, yksin kaikkien edessä. Siinä on piruettisarja, jossa en vain onnistunut sekä lisäksi yksi kohta, jota en KOSKAAN ole osannut, jotenkin ei vain mene päähän. Ärrinpurrn ja ärsyttää :(

    VastaaPoista
  2. Mutta toisella yrittämällä vedin kunnialla läpi ja piruetitkin meni melko hyvin! :)

    VastaaPoista
  3. Jep, ei ihan kesken tunnin mutta loppua kohti. Tehtiin joku valmiiksi haastava lattiasarja, ja se alkoi juuri sujumaan. Sitten ope päätti heittää joukkoon muutaman fouetté-piruetin - mun ikuinen kompastuskivi! Ja tämän open kanssa oltiin siis harjoiteltu niitä paljon, ja hän tiesi etten vielä osaa.. Niin tuli sellainen tunne, että tämä tunti on muille, eikä mulle. Ja se menikin päin metsää, varsinkin kun olin jo valmiiksi luovuttanut!

    Toinen kerta (siis näitä on kyllä enemmänkin) tehtiin kreisin nopea petit allegro, ja sinne sekaan brisé volet. As in no chance in hell! Mun jalat eivät vain suostuneet yhteistyöhön. Jäin rannalla ruikuttaan, ja muut veti. Mutta ope pisti mut kokeileen yksin, ja uudestaan ja ilman musaa ja hitaammin. Kunnes meni edes sinnepäin! Joskus ei pää vaan kestä, mutta ei silti pitäis ikinä luovuttaa. :)

    VastaaPoista
  4. Näin on näreet, eli aina pitäisi jaksaa yrittää, vaikka välillä tulisi hieman heikompi hetki. Baletti opettaa kyllä kestämään kritiikkiä ja ainakin oppimaan siitä. Eilen, eli keskiviikkona sitten näytinkin närhen munat ja kaikki sujui paljon paremmin kuin tiistaina. Suomalaisella sisulla ja eurooppalaisella eleganttiudella. :)

    VastaaPoista