lauantai 31. joulukuuta 2011

Oikein optimistista uutta vuotta 2012!

On mukavaa siirtyä vuoden 2012 puolelle. Vuosi 2011 ei ollut itselleni se kaikkein paras, vaikka kovien iskujen jälkeen jäinkin seisomaan vahvempana ja onnellisempana kuin koskaan. Osa kiitoksesta kuuluu tanssille, jonka avulla suuret murheet ja ahdistukset saa siirrettyä hetkeksi syrjään, jonka avulla mieli pysyy virkeänä ja joka tuo eittämättä paljon iloa elämään. Rakkaus tanssiin - älä sammu koskaan!

Ballerina Project - Cassie


Tässä teille kaikille pieni uudenvuodenlahja Jaakko Halmetojan superfoodit-sivustolta:


Suosittelen tutustumaan, mikäli superfoodit kiinnostavat. Sisältää erittäin arvokasta tietoa helposti ymmärrettävässä muodossa.

Juhlikaa uutta vuotta leppoisasti ja haluan toivottaa kaikille oikein mahtavaa ja tanssintäyteistä vuotta 2012!

Kesä 2011, matkalla Vepsään
Purjeet ylös ja määrätietoisesti kohti uutta vuotta 2012!



perjantai 9. joulukuuta 2011

Aurinkobaletin Pähkinänsärkijä 8.12.2011

Aurinkobaletin versio Pähkinänsärkijästä ei ollut mikään perinteinen versio klassikosta, vaan hauska, lempeä ja lämmin nykytanssimuunnos. Koreografina hääri AB:n taiteellinen johtaja Urmas Poolamets, joka tanssi myös Hiirikuninkaan roolin. Hän todella oli sisäistänyt liikehdintäänsä velmun ja eläimellisen olemuksen. En ole aikaisemmin vastaavaa yläselän käyttöä nähnyt, kun Hiirikuningas kulki määräilevästi lavalla yläselkä uskomattomalla tavalla kyömyssä.

Kuvia AB:n Pähkinänsärkijästä voit käydä katsomassa täältä.

Pienessä lastenkodissa vietetään vaatimatonta, mutta rauhallista joulua. Kesken jouluyön taianomaisten unien sodan uhka pakottaa lapset lähtemään turvaan, mutta Clara on vaipunut haaveiluun salaisessa piilopaikassaan. Lumi peittää maan ja pakoon rientäneiden lasten jäljet. Ja mitä sitten tapahtuukaan? Onko Claran maailma unta vai totta? Onko Dosselmeyer ihan oikeasti prinssi?


Nykytanssi lajina saattaa olla joskus hieman liian pitkälle vietyä, anteeksi nyt vaan, tekotaiteellisuutta, mutta AB:n Pähkinänsärkijä ei sitä ollut! Koreografia oli selvästi ottanut erittäin paljon vaikutteita alkuperäisestä baletista nostoineen ja siirtymä baletista nykytanssiin oli todella onnistunut. Mielestäni on vain hyvä, että klassikoita muunneltaessa säilytetään kunnioitus alkuperäiseen teokseen niin, että muunnosversio on edelleen tunnistettavissa aluperäisen pikkusisarukseksi.

Aurinkobaletin tilat sijaitsevat henkevässä Manillassa, joka on entinen tehdasrakennus. Jo tämä ympäristö antaa hyvät puitteet tanssille ja onnistunut Pähkinänsärkijän lavastus oli mielestäni yksinkertaisuudessaan puhdas, luokseenkutsuva ja uskottava. Monipuolisella valaistuksella päästiin todella upeisiin tunnelmiin. Manillan salin rakenne on myös toimiva, sillä näyttämö on lattian tasolla ja katsomo kohoaa siitä ylöspäin, jolloin katsojan on helppo seurata tapahtumia myös syvyyssuunnassa.




Ihanan Claran (Klaaran) roolin tanssi eilen Päivi Kujansuu, joka vuorottelee roolissa Elina Raiskinmäen kanssa. Kujansuun nykytanssitaidot ovat ensiluokkaiset ja hän esiintyy hyvin läsnäolevasti ja "suuresti", vaikka onkin kooltaa pieni ihminen. Pekka Hiltunen vetäisi ilmavasti ja huomiotaherättävän pehmeästi "arabialaisen tanssin" ja Mikko Kaikkonen tanssi valloittavan taitavasti ja miehekkäästi Dosselmayerin roolin. Pääsin myös seuraamaan opettajani Raija Lehmussaaren tanssia, sillä hän roolitti lastenkodin johtajatarta ja tanssi "espanjalaisen tanssin". Lehmussaari vuorottelee roolissa Ritva Bergströmin kanssa ja olikin pelkästään hyvää tuuria, että satuin juuri hänen näytökseensä. Lehmussaari vetiäisi roolinsa juuri niin suurella itseluottamuksella, sydämellä ja huumorintajulla kuin hän opettaakin. Muita vierailevia tanssijoita olivat Malwiina Heikkilä ja Mariikka Kakko, joiden suorituksista ei myöskään jäänyt mitään puuttumaan.

Ratkiriemukkain kohtaus oli ehdottomasti "Lumihiutaleiden tanssi"! Yleisö nauraa höhötti äänekkäästi lumihiutaleiden elehtimistä ja hupaisaa koreografiaa. Lumihiutaleiden asut olivat myös nerokkaan humoristiset aina minisuksista valkoisiin karvahansikkaisiin ja -pipoihin. Täysin naurettavaa meininkiä siis!;)

Pähkinänsärkijä herätti minussa vihdoin joulun kipinän. Näytös oli kaikenkaikkiaan ihanan, ihanan, ihanan onnistunut ja itselleni ei jäänyt ainakaan mitään huonoa sanottavaa. Ehkä AB:n Pähkinänsärkijän menestyksestä ja suosiosta kertoo jo se, että sitä on esitetty yli 100 kertaa ja aina vuodesta 2002 lähtien. Liput tämän vuoden näytöksiin menivät ennätysvauhtia, joten suosittelen ensi vuodeksi hankkimaan tiketit heti lipunmyynnin alettua. Aurinkobalettiin kannattaa tulla vierailemaan myös muilta paikkakunnilta, mikäli nykytanssi kiinnostaa.

Oletko itse menossa katsomaan/ollut katsomassa Pähkinänsärkijää? Vai tanssitko siinä mahdollisesti itse?

torstai 8. joulukuuta 2011

Tänään katsomaan Pähkinänsärkijää!



Ou jee! Tänään olisi tiedossa ilta äitliinin kanssa ja Aurinkobaletin Pähkinänsärkijä! Odotan niin innolla iltaa!

Uteliaimmille lisäluettavaa tästä.

Kirjoittelen kokemuksesta sitten illalla tai viimeistään huomenna tarkemmin.

Kuvassa Elina Raiskinmäki 

keskiviikko 23. marraskuuta 2011

Tahtoisi jotain uudenkarheaa...

Välillä herää sellainen fiilis, että kaikki treenivaatteet ovat niin auttamattoman nuhruisia ja rikkinäisiä, että olisi palkitsevaa hommata muutama uusi yksilö vanhojen jatkeeksi. Jos minulla olisi nyt ylimääräistä rahaa, ostaisin ainakin nämä (kaikki seuraavat tuotteet saatavilla ainakin DanceDirectilta):

1. Vaalean väriset pitkät säärystimet. Omistan yhdet mustat pitkät ja lyhyet sekä yhdet pitkät tumman harmaat, joista toinen on kyllä ollut kadoksissa jo viime keväästä lähtien... sekä yhdet lyhyet harmaat, joista myös toinen on mystisesti kadonnut. Damn - mikä niitä harmaita oikein vaivaa, kun tollalailla hukkuvat?


2. Pitkät villahousut (harmaat olisivat jees, mutta DanceDirectilta ei löydy kuin mustat), koska olen kyllästynyt paikkaamaan omieni haaroja. Kuvan pöksyt ovat Intermezzon akrylliset versiot.


3. Tämä lyhyt lämmittelyhaalari on jotenkin niin söötti! Ja kääntyy kätevästi myös shorteiksi. (Intermezzon tämäkin)


4. Valkoinen puku olisi kaunis. Kuvassa Blochin perusleotardi.


Jotain näistä voisi esittää joulu- ja synttärilahjatoiveiksi (olen syntynyt siis niinkin kätevänä päivänä kuin 23.12.).

Suunnitteletko itse toivovasi jotain tanssikamaa joululahjaksi?

maanantai 21. marraskuuta 2011

Fysioterapiaa ja kär-si-väl-li-syyt-tä...

Olin tänään toisella fysioterapiakäynnillä ja nilkan liikkuvuudessa ollaan menty hienosti eteenpäin. Lihasten eteen joudun vielä tekemään kovasti töitä, sekä keskittymään virheasennon välttämiseen, johon nilkka itsepäisesti haluaisi asettua. Päätimmekin ottaa apuun urheiluteipin. Aluksi ihan perinteistä urheiluteippiä ja sitten myöhemmin sellaista hieman joustavampaa kinesioteippiä. Mukavaa päästä tänään kokeilemaan balettia teipin kanssa, sillä nilkka tuntuu todella paljon tukevammalta kuin ilman teippauksia.





Nyt joudun oikealla releve-kuurille ja myös jumissa olevat pohkeet pitäisi saada auki. Hyvä combo, ettenkö sanoisi, sillä tekemällä miljoonittain releveitä saan pohkeeni vielä enemmän jumiin... heh.

Menen vielä joulukuussa kuukauden päästä käymään näyttämässä itseäni ja silloin katsomme, onko virheasento yhtään vähentynyt. Nyt pitää vaan keskittyä tekemään vahvistavia harjoituksia sekä miettimään oikeasti, että päkijöille noustessa pidän tasapainon oikeassa kohdassa, enkä anna kantapään ja sen seurauksena jalkaterän kesiosan valahtaa sisäkiertoon. Ennen tapaturmaa minulla ei ollut mitään ongelmaa pysyä tasapainossa, mutta sen jälkeen esim. piruettien tekeminen on ollut melkein mahdotonta vasemmalla jalalla... Nyt ainakin tiedän mistä tämä johtuu ja joudun ajattelemaan triplasti enemmän päkijöille nousua, enkä tee sitä "puolittain". Hmph, kärsivällisyyteni alkaa hiipua...

Tumblr_ltw016lfci1qzxhoso1_500_large

lauantai 12. marraskuuta 2011

Ensimmäinen reeniviikko loukkaantumisen jälkeen

Maanantaisen fysioterapiakäynnin jälkeen uskaltauduin vihdoin takaisin tunneille. Tuntui niiiiiin loistavalta! Voi jestas, että rakastan tätä lajia!

Ballerina Project: Sara - Williamsburg

Viikkoni koostui siis tällaisista tunneista:
- ti keskitason baletti 75 min
- ke jatkotason baletti 75 min
- pe keskitason baltsu 75 min

Torstaina olisi ollut 90 min nykäriä, mutta sinne en vielä näin toipilaana kertakaikkiaan voi mennä.

Oukei, täytyy kyllä myöntää, että etenkin 4. asennossa plieet tekivät hieman kipeää, sillä nilkka ei ole vielä oikein joustava, joten plieet jäivät silleen hieman puolittaisiksi, ikään kuin nilkassa olisi ollut jokin betonirengas, joka esti viemästä liikettä loppuun asti. En myöskään psytynyt tekemään hyppyjä läheskään kunnolla, sillä niissäkin nilkka ei maahan tullessa joustanut, joten päätin hypähdellä erittäin varovaisesti. Nilkan liikkuvuus on muutenkin edelleen vajaata, mutta jo näiden kolmen tunnin jälkeen voin havaita siinä hieman kehitystä.

Toivottavasti seuraava viikko menisi jo sujuvammin, mutta olin erittäin tyytyväinen itseeni jo tämän viikon tunneilla, ottaen huomioon, että vietin tosiaan noin 2 kuukautta ulkona tunneilta ja niistä kolmisen viikkoa tekemättä mitään. Khyllä se tästä taas lähtee! Enkä tosiaan aio (ainakaan vielä...) turhautua, vaikka nilkka hieman köyhtynyt onkin, kyllä se sieltä taas pian kehittyy.

Oikein mukavaa lauantaita kaikille ja muistakaa huomenna onnitella kaikkia ihania isiä!

maanantai 7. marraskuuta 2011

Jeeeee!

Kävin tänään fysioterapiassa ja pääsen lopultakin palaamaan tunneille! Ihanaa, ihanaa ja ihanaa!

Animal,animals,color,cute,photography-d3fa7d66503f5ecf055c72f882570b38_h_large

Toisaalta... nyt aloin hirveästi jännittämään tunneille menoa. Enhän mä varmaan osaa enää mitään. Ja nilkkakin on vielä epävarma, puhumattakaan siitä, että sitä ei todellakaan vielä saa mihinkään kauniiseen ojennukseen. Ääh, kauheat paineet!

Fysioterapeutti oli hieman huolissaan siitä, että nilkka on tosiaan jäänyt erittäin löysäksi. Itse en ole asiaa vielä oikeastaan huomannut, sillä nilkan liikkuvuus ei ole vielä palautunut normaaliksi. Tämä löysyys aiheuttaa sellaisen virheasennon, että vasemman jalkani kaari painuu kasaan. Hän oli kuitenkin vahvasti siinä uskossa, että baletti on niin oivallinen laji tällaisen vamman hoidossa, että kyllä siitä vahva ja kaunis nilkka vielä saadaan. Menen uudestaan parin viikon päästä tapaamaan häntä ja sitä ennen sain kotiläksykseni muutaman liikkeen ja pohjelihasten venyttelyä. Ne ovat kuulemma molemmat erittäin jumissa. Ei tällaisia juttuja kyllä aina itse huomaa...

Summa summarum, huomenna taistelen itseni väkisin kesitason tunnille, vaikka nyt vähän jänskättääkin. Siitä se sitten taas lähtee! Nykytanssiin en kyllä välttämättä enää ennen joulua uskaltaudu, mutta eletään nyt täysin fiiliksen ja nilkan kunnon mukaan.

Ballerina Project: Kate - Wall Street

keskiviikko 2. marraskuuta 2011

Flunssan ehkäisyyn, köyhän miehen superfoodit, vol.2

Kun syksy on kostea ja kylmä ja päivät ovat pimeitä ja harmaita puskee suuri armeija bakteereja ja viruksia liikenteeseen. Mihin ikinä menet, siellä ihmiset pärskivät päin pläsiä ja pöpöt ja muut ökkimönkijäiset levivät pitkin ja poikin. On aika kutsua kaksi kaverusta apuun: Valkosipuli, tuo sipuleista jaloin ja tuoksuvin sekä inkivääri, raskaansarjan luontaislääke.


Kuulin taannoin Groove FM:n aalloilta Jaakko Halmetojan haastattelun, jossa hän kehotti mehustamaan valkosipulia eli tekemään siitä juotavan taikaliemen blenderillä. Eli siis heitä kokonainen valkosipuli kuorittuna blenderiin ja lisää vettä mielesi mukaan. Sitten vain blenderi laulamaan ja immuniteettia vahvistava ja varmasti tiukasti maistuva valkosipulijuoma on valmis. Tätä voit sitten nauttia pitkin päivää, sillä suurta annosta ei kerrallaan millään ilveellä saa nieltyä. Kaveriksi voi lisätä inkivääriä tai tehdä inkivääristä vallan oman mehun. Inkivääri sopii myös ihan perussmoothien joukkoon. Tavallisin smoothiepohja, jota itse käytän rakentuu näin: pari hedelmää (omppuja, päärynoitä, banaaneja ja mielellään näitä sekoitellen), suuri tuppo salaattia, reilusti marjoja (mustikoita, mansikoita, puolukoita yms.) ja vettä. Tähän itse lisäilen välillä hunajaa ja macaa yms. superfoodeja ja sitten vaikkapa kuivattua/tuoretta inkivääriä. Siitä kroppa saa varmasti kunnon aloituksen päivälle ja vieläpä erittäin helposti imeytyvässä muodossa. Olen myös välillä lisännyt yhden tai kaksi valkosipulin kynttä smoothieen, mutta sen maku tykittää kyllä melkein kaikki muut maut peittoonsa. 

Toinen hyvä tapa välttää flunssaa on välttää stressiä. Useissa psykologian ja immunologian yhteistutkimuksissa ollaa todettu, että suuremman ja pitkäkestoisen stressin alla olevat ihmiset ovat moninkertaisesti alttiimpia sairastumaan flunssiin kuin "normaalia" ja vain pientä, ohimenevää stressiä kokevat ihmiset. Stressin välttämiseksi suosittelen ottamaan käyttöön David Allenin 2 minuutin säännön eli ne asiat, jotka voit hoitaa noin kahdessa vaivaisessa minuutissa, HOIDA! Jos vaikka laskujen maksaminen tai lyhyen sähköpostin lähettäminen proffalle ahdistaa, hoida se pois alta. Mikäli jätät tällaiset asiat painamaan takaraivoosi, syntyy niistä oikein viheliäinen stressiklöntti ja joudut käyttämään niiden ajatteluun mielettömästi enemmän aikaa kuin silloin, kun hoitaisit ne heti ja siihen kuluisi se  parisen minuuttia.

Toinen tapa, jolla voit välttää stressiä tai ahdistusta on asioiden järjestelmällinen suunnitteleminen. Sinun ei tarvitse olla mikään maailman tehokkain ja tunnollisin ihminen tai perfektionisti, mutta mikäli esimerkiksi tiedät valmiiksi tulevat tenttipäivät ja kurssit yms, suunnittele hyvissä ajoin, kuinka paljon tarvitset aikaa kuhunkin tenttiin lukemiseen. Kauaskatsoinen suunnitteleminen on avain asioiden järjestyksessä pitämiseen. 

Kolmas tapa välttää stressiä on säännöllinen rentoutusharjoitusten tekeminen. Illalla ennen iltasuihkua on jokaisella aikaa rentoutua viideksi minuutiksi. Laita joku rentoutusmusiikki soimaan taustalle, mene makaamaan lattialle selällesi kämmenet ylöspäin, sulje silmäsi ja anna koko kehosi rentoutua aina kasvojasi myöten. Keskity tuntemaan kehosi raskaaksi kuin se painuisi läpi lattian ja käy koko kroppasi mielessäsi läpi tyyliin, että "nyt varpaasi rentoutuvat ja rentoutuminen leviää jalkapöytiäsi ja jalanpohjiasi pitkin ylöspäin nilkkojesi kautta sääriisi ja pohkeisiisi jne. ". Kun olen käynyt koko kehosi läpi, keskity tuntemaan rentoutunut tunne kokonaisvaltisesti. Kun olet muutaman minuutin antanut itsesi rentoutua, voit alkaa miettimään, että "kehosi tuntuu kevyemmältä ja kevyemmältä ja alat pikkuhiljaa heräilemään." Voit hieman liikutella varpaitasi ja sormiasi ja alkaa pikkuhiljaa venyttelemään itseäsi. Lopulta voit nousta istumaan ja istuskella hetken risti-istunnassa lattialla.

Oikein rentoa ja flunssavapaata syksyä kaikille!

P.S Millä kikoilla itse pidät stressipirulaisen poissa?


sunnuntai 30. lokakuuta 2011

Kankeita tanssiliikkeitä ja muutama vesiperä

Sunnuntai valkeni Turussa raskaan harmaana. Sain kuitenkin aamulla jonkun kummallisen inspiraatiopiikin ja halusin toteuttaa hieman uutta materiaalia Dance Primon fabo-sivuille. Eipä muuta kuin poikaystävä J messiin kameran kanssa, muutama rääsy muovipussiin ja kuvaamaan. Olen toki hieman toipilas nilkkani kanssa ja joutunut olemaan syrjässä tanssitunneilta jo noin kuusi viikkoa, joten kuvista tuli hieman kankeita, mutta parasta oli kuitenkin kuvausfiilis ja se, että pääsi edes hieman toteuttamaan itseään. Tässä muutama naurettavan epäonnistunut ja hupaisa kuva sessiosta ja onnistuneempia kuvia voit käydä kurkkaamassa Dance Primon fabo-sivulla: http://www.facebook.com/media/set/?set=a.213994205336293.51105.143374885731559&type=1

Hobittijalat

Tuuli vei mennessään

KYLMÄ!

Jazz hands

Koppakuoriainen

Kädet hävisivät jonnekin...

perjantai 28. lokakuuta 2011

Mitä nilkalle kuuluu?

Taannoisen loukkaantumiseni takia olen edelleen ulkona tanssitunneilta ja pännii kyllä rankalla kädellä.


Kävin muutama viikko sitten näyttämässä nilkkaani ortopedillä ja nivelsiteet olivat tosiaan revenneet, mutta jokseenkin hyvin parantuneet lääkärikäyntiini mennessä. Sain lähetteen fysioterapeutille ja näin alkuun kuntoukseksi sauvakävelyä, josta voi pikkuhiljaa edetä juoksuaskeleiden ottamiseen ja lopulta ponnistusten ja hyppyjen tekemiseen. Olen nyt ahkerasti käynyt sauvakävelyllä ja uskokaa ken haluaa, mutta se on aivan hulvattoman mukavaa puuhaa! Sain sauvat lainaan kaksimetriseltä isältäni, joten ne ovat hieman liian pitkät, mutten ole kokenut sen merkittävästi haittaavan menoani. Koska sauvoissa ei ole kumitulppia en ole voinut kävellä asfaltilla, mutta olen tehnyt lenkkejä pehmeällä alustalla Ruissalon luontopoluilla. Eilen kykenin ottamaan jo muutaman juoksupyrähdyksenkin, mutta jalka alkaa kyllä heti särkemään jalanpohjasta juostessa. Ei siinä mitään, eteenpäin paranemisessa kuitenkin mennään.


Tässä hieman kuvia tapaturman jälkeisestä jalasta (ei sovi herkille silmille ;)): 








Tikkien poiston jälkeen

Jalkapohjassa oli myös söpö yksinäinen mustelma jännässä paikassa


Tältä näytti ja kipeältä tuntui. Tuli ensimmäisen viikon aikana popsittua suhteellisen huolellisesti särkylääkkeitä ja kamalinta oli se, kun yöllä heräsin todella koviin kipuihin. Huh, onneksi ei tarvitse enää kokea kipua, särkyä tai kolotusta!


Ortopedin mukaan paranemiseen menee meikäläisen osalta maksimissaan 3kk. Onneksi nilkka ei ainakaan vielä tunnu löysältä, mutta lihakset sen ympärillä ja oikeastaan reisistä asti, ovat aika lailla surkastuneet. On naurettavaa, kuinka nopeasti surkastuminen tapahtuu. Eiköhän tästä kuitenkin vielä jalka saada!


Tässä vielä kuvia Ruissalon luontopolulta, jossa nautiskelen luonnosta ja viuhotan sauvojen kanssa:





tiistai 25. lokakuuta 2011

Riina ihmemaassa

Aamu oli kuulas - juuri sellainen kuin suomalainen syysaamu meren lähettyvillä on. Riina päätti pukea ylleen yli kymmenen vuotta vanhan esiintymismekon ja kärkitossut. Hän lähti kuljeksimaan Katariinanlaakson metsikköön ja löysi voimakkaan puun, jonka runkoa halusi koskettaa. Puussa oli taikavoimaa, joka muutti Riinan ihon sinertäväksi ja mekon persikanväriseksi. Riinan teki mieli tanssahdella ja hän kokeili nostaa toista jalkaansa kevyesti. Olo oli edelleen aamu-uninen ja asento jäi pehmeäksi tervehdykseksi metsälle. Metsä vastasi tervehdykseen muuttumalla violetiksi.




Riinan tarina jatkuu kuvien muodossa edelleen Dance Primon facebook-sivuilla osoitteessa http://www.facebook.com/pages/Dance-Primo/143374885731559. Tervetuloa selailemaan kuvia ja tutustumaan Turun ympäristöön, jossa kuvaussessio toteutuettiin.

perjantai 23. syyskuuta 2011

Kuvaussessioista

Ajattelin lisätä tänne vielä muutaman kuvan Primon kuvaussessioista. Olisi ihan jees saada tuo jalka kuntoon seuraaviin kuvauksiin, että voisin itsekin esiintyä kameran edessä, mutta saas nyt sitten nähdä. Onneksi Riina on lupautunut mulle kuvattavaksi uudestaankin!
















torstai 22. syyskuuta 2011

Tylsää! Tylsäätylsäätylsää!

Voi jestas että on tylsää. Nilkkani rusauttamisesta on melkein tunnilleen kulunut nyt viikko. Kepeillä köpöttely ja vaivaisena oleminen ottaa todella päähän. Seinät kaatuvat niskaan ja tanssijalkaa vipattaa. Muutun muutenkin lyhyenkin urheilutauon aikana aivan mielipuoleksi ja levottomaksi kuin tarkkailuluokkalainen.

Olo on jotenkin liian levoton lukemaan kirjaa, katsomaan jotain leffaa tai yleensäkään keskittymään yhtään mihinkään. Miettikää, haluaisin jopa siivota. Niinpä. Jokin sellainen aivoton ruumiillinen puuhastelu saisi purettua tätä levottomuutta kropastani. Muttamutta, en voi edes siivota!

Voi mikä vankilafiilis! Ei todellakaan kiinnosta tehdä yhtään mitään sellaista, mitä voisin tehdä ja todellakin kiinnostaisi tehdä kaikkea, mitä en voi tehdä. Armoton pattitilanne...

Ansiedade_large
http://bisnaguinhas.blogspot.com/

lauantai 17. syyskuuta 2011

Loukkaantuminen

Suurimmasta kismityksestä yli päästyäni on aika kertoa hieman huonoja uutisia. Valitettavasti tämän tytön tanssit joutuvat hetkeksi hyllylle.

Tumblr_lgbn78whum1qzrkblo1_500_large_large

Päivä oli torstai ja laji nykäri. Tehtiin diagonaalissa sellaista hyppysarjaa ja eiköhän meikäläinen ländännyt hypyn vasemman jalan ulkosyrjälle. Rysähdin siis kovasta vauhdista ja korkealta koko painollani jalan päälle. Sattui aivan s******sti. Siinä sitten kaverin avustuksella pääsin ylös lattialta ja tunsin jotain kummallista kuumaa valuvan jalastani. Olin saanut parin sentin ammottavan haavan, josta puski antaumuksella verta lattialle. Älkää kysykö mistä vekki tuli, en tiedä itsekään. Luultavasti parkettilattian saumasta tai jostain roskasta, en osaa sanoa. Siitä sitten heilahdettiin Pulssiin tikattavaksi ja kuvattavaksi ja ONNEKSI mitään ei ollut murtunut, eikä lihassäikeitä tai nivelsiteitä poikki. Nivelsiteet olivat vain revähtäneet kunnolla ja tosiaan haava vaati tikkejä. Itselläni on todella tiukat nivelsiteet, joten tämä aiheuttaa niiden revähtäessä usein suuremman vamman kuin henkilöllä, jonka nivelsiteet ovat löysät. Toivottavasti räsähdyksen jälkeen nivelsiteeni palautuvat entiselleen, eivätkä löysty liikaa.

Kepeillä nyt toistaiseksi köpöttelen ja tikit saan parin viikon päästä pois. Painoa en pysty jalalle vielä yhtään antamaan, mutta eiköhän se muutaman päivän päästä ala onnistua. Kipuun joudun vielä nappia ottamaan, mutta luultavasti sekin häviää, kunhan turvotus laskee. Vaikka mitään vakavampaa haaveria ei onneksi sattunut, harmitus on silti kova, koska joudun pidättäytymään harjoituksista kuitenkin aika pitkän ajan. Aion malttaa tervehdyttää itseni kunnolla, jotta en vammauta itseäni pahemmin. Jalan voidessa paremmin voin reenata kuitenkin ylävartaloani ja keskittyä esimerkiksi ongelmakohtaani, nimittäin yläselkään. Vaikea tätä kuitenkaan vaaleanpunaisten lasien läpi on katsoa. Pöh.

maanantai 12. syyskuuta 2011

Dance Primon kuvauksista

Päivittelen parhaillaan Dance Primon nettisivuja ja julkaisen muutaman kuvan nyt täällä blogissakin. Sunnuntainen kuvaussessio oli kyllä älyttömän hauska, ehkäpä juuri sen takia, että asialla oli täysi kamera-amatööri (minä) ja mallina ystäväni Riina. Joistain kuvista tuli huikean hienoja, kun taas toisia kuvia repeilimme katsoessamme niitä keikan jälkeen tietokoneelta: "Siis miten sun käsi on tossa ihan tynkä? Melkein kuin sulta puuttuisi ranne kokonaan..." Siinä siis itselleni hieman opittavaa, nimittäin kuvakulmat.

Julkaisen kuvia Primon facebook-sivustolla tiputellen ja lisää kuvia ajattelimme käydä näpsimässä syssymmällä, kunhan lehdet hieman punertuvat. Tässä siis muutama kuva näin etukäteen rakkaille lukijoilleni: