Fysioterapiaa ja kär-si-väl-li-syyt-tä...

Olin tänään toisella fysioterapiakäynnillä ja nilkan liikkuvuudessa ollaan menty hienosti eteenpäin. Lihasten eteen joudun vielä tekemään kovasti töitä, sekä keskittymään virheasennon välttämiseen, johon nilkka itsepäisesti haluaisi asettua. Päätimmekin ottaa apuun urheiluteipin. Aluksi ihan perinteistä urheiluteippiä ja sitten myöhemmin sellaista hieman joustavampaa kinesioteippiä. Mukavaa päästä tänään kokeilemaan balettia teipin kanssa, sillä nilkka tuntuu todella paljon tukevammalta kuin ilman teippauksia.

Nyt joudun oikealla releve-kuurille ja myös jumissa olevat pohkeet pitäisi saada auki. Hyvä combo, ettenkö sanoisi, sillä tekemällä miljoonittain releveitä saan pohkeeni vielä enemmän jumiin... heh.

Menen vielä joulukuussa kuukauden päästä käymään näyttämässä itseäni ja silloin katsomme, onko virheasento yhtään vähentynyt. Nyt pitää vaan keskittyä tekemään vahvistavia harjoituksia sekä miettimään oikeasti, että päkijöille noustessa pidän tasapainon oikeassa kohdassa, enkä anna kantapään ja sen seurauksena jalkaterän kesiosan valahtaa sisäkiertoon. Ennen tapaturmaa minulla ei ollut mitään ongelmaa pysyä tasapainossa, mutta sen jälkeen esim. piruettien tekeminen on ollut melkein mahdotonta vasemmalla jalalla... Nyt ainakin tiedän mistä tämä johtuu ja joudun ajattelemaan triplasti enemmän päkijöille nousua, enkä tee sitä "puolittain". Hmph, kärsivällisyyteni alkaa hiipua...

http://zinotchka.tumblr.com/page/8