Loukkaantuminen

Suurimmasta kismityksestä yli päästyäni on aika kertoa hieman huonoja uutisia. Valitettavasti tämän tytön tanssit joutuvat hetkeksi hyllylle.

Päivä oli torstai ja laji nykäri. Tehtiin diagonaalissa sellaista hyppysarjaa ja eiköhän meikäläinen ländännyt hypyn vasemman jalan ulkosyrjälle. Rysähdin siis kovasta vauhdista ja korkealta koko painollani jalan päälle. Sattui aivan s******sti. Siinä sitten kaverin avustuksella pääsin ylös lattialta ja tunsin jotain kummallista kuumaa valuvan jalastani. Olin saanut parin sentin ammottavan haavan, josta puski antaumuksella verta lattialle. Älkää kysykö mistä vekki tuli, en tiedä itsekään. Luultavasti parkettilattian saumasta tai jostain roskasta, en osaa sanoa. Siitä sitten heilahdettiin Pulssiin tikattavaksi ja kuvattavaksi ja ONNEKSI mitään ei ollut murtunut, eikä lihassäikeitä tai nivelsiteitä poikki. Nivelsiteet olivat vain revähtäneet kunnolla ja tosiaan haava vaati tikkejä. Itselläni on todella tiukat nivelsiteet, joten tämä aiheuttaa niiden revähtäessä usein suuremman vamman kuin henkilöllä, jonka nivelsiteet ovat löysät. Toivottavasti räsähdyksen jälkeen nivelsiteeni palautuvat entiselleen, eivätkä löysty liikaa.

Kepeillä nyt toistaiseksi köpöttelen ja tikit saan parin viikon päästä pois. Painoa en pysty jalalle vielä yhtään antamaan, mutta eiköhän se muutaman päivän päästä ala onnistua. Kipuun joudun vielä nappia ottamaan, mutta luultavasti sekin häviää, kunhan turvotus laskee. Vaikka mitään vakavampaa haaveria ei onneksi sattunut, harmitus on silti kova, koska joudun pidättäytymään harjoituksista kuitenkin aika pitkän ajan. Aion malttaa tervehdyttää itseni kunnolla, jotta en vammauta itseäni pahemmin. Jalan voidessa paremmin voin reenata kuitenkin ylävartaloani ja keskittyä esimerkiksi ongelmakohtaani, nimittäin yläselkään. Vaikea tätä kuitenkaan vaaleanpunaisten lasien läpi on katsoa. Pöh.